Mitä ja kenelle?
Saavutettavuus ja esteettömyys tarkoittavat sitä, että palvelu tai kohde on saatavilla huolimatta rajoitteista. Esteettömyydellä tarkoitetaan useimmiten fyysistä esteettömyyttä, eli vaikkapa invapysäköintipaikkoja ja pyörätuoliramppeja. Saavutettavuus on laajempi käsite, joka kattaa myös internetin sisällöt.
Saavutettavuus hyödyttää ihmisiä, joilla on rajoitteita. Näitä rajoitteita voidaan luokitella seuraavasti; näkyvät, näkymättömät, hetkelliset ja iän tuomat rajoitteet. Näkyvät rajoitteet voidaan huomata henkilöstä jo ensikohtaamisella (sokeus, puuttuva raaja, halvaus). Näkymättömiä rajoitteita ei välttämättä huomaa, jos henkilö ei tuo itse esille rajoitettaan (kuurous, lukihäiriö, epilepsia). Hetkelliset rajoitteet käsittävät muun muassa loukkaantumisen tai leikkauksen aiheuttamia lyhytaikaisia haittoja, jotka kuitenkin paranevat ajan myötä. Hetkellisiä rajoitteita ovat myös auringon häikäisy ruudulle tai kova meteli ympäristössä. Iän tuomia rajoitteita on monenlaisia, mutta pääasiassa ne liittyvät näköön, kuuloon, liikkumiseen ja kognitiivisiin taitoihin.
Saavutettavuus internetissä hyödyttää siis monenlaisia ihmisiä, jopa heitäkin, jotka eivät koe rajoitteitaan haittaaviksi tekijöiksi internettiä selatessaan. Esimerkiksi tekstitykset videoissa eivät ole vain kuulorajoitteisia ihmisiä varten. Tekstitykset helpottavat ihmisiä ymmärtämään puhetta, jos videossa puhuttu kieli ei ole oma äidinkieli tai jos kovan metelin vuoksi ei kuule videon ääniä selkeästi.
Avustavat teknologiat ja kuinka ne otetaan huomioon?
Avustavia teknologioita on käytössä monenlaisia. Tunnetuimpia niistä ovat varmaan pyörätuoli, kuulokoje ja silmälasit. Internetin käyttöön suunniteltuja avustavia teknologioita ovat esimerkiksi seuraavat; ruudunlukija, ruudun suurennus, värien kontrastien säätö, tekstitykset, erilaiset näppäimistövaihtoehdot ja niiden käytön apuvälineet, silmän liikkeellä ohjattava ohjelma ja ääniohjaus.
Oman verkkosivuston saavutettavuutta on helppo lähteä testaamaan itse. Voit esimerkiksi kokeilla, pystytkö navigoimaan sivustollasi pelkästään näppäimistöä käyttäen. Windows 10 tarjoaa myös ruudunlukijan, jolla voit itse testata mitä kaikkea ruudunlukijan käyttäjä kuulee sivustollasi. Ruudunlukijan saat käyttöösi painamalla näppäinyhdistelmää: Windows painike + Ctrl + Enter. Ruudunlukija sulkeutuu myös samaa näppäinyhdistelmää painamalla. Kokeile myös, kuinka hyvin sivustosi kestää ruudun suurennusta. Avaa sivustosi selaimella ja paina sitten näppäinyhdistelmää ctrl + + suurentaaksesi tai ctrl + – pienentääksesi näkymää. Yleisimmin käytetyt selaimet tukevat ruudun suurentamista ainakin 500 % asti, joka on riittävän suuri monelle lievästi näkörajoitteiselle. Nettisivuja tulisi voida suurentaa ilman apuvälineitä ainakin 200% asti ilman, että se haittaa sivuston käytettävyyttä.
Esittelen tässä vielä lyhyesti kaksi Chromen laajennusta, joista voi olla apua sivuston saavutettavuuden tarkistamisessa.
Taba11y, tällä voi testata kuinka sujuvasti tab-näppäimellä voi navigoida sivustolla. Ohjelma piirtää sivustolle numeroiden ja viivojen avulla polun, jota näppäimistöllä sivustolla navigoiva ihminen seuraisi. Jos polun viiva poikkeaa monta kertaa näytön ulkopuolelle tai jättää tärkeitä elementtejä väliin, on helppo lähteä korjaamaan niitä, eikä ongelma jää huomaamatta.
WAVE, tämä työkalu vaatii hieman enemmän tietoa sivuston rakenteesta ja mitä siltä vaaditaan saavutettavuuden kannalta. Kun ohjelman laittaa päälle, se näyttää sivustolla virheilmoituksia (jos niitä on) ja tietoa esimerkiksi mitä painikkeiden linkeissä on ja onko kuvilla alt-tekstejä. Virheilmoituksia tulee yleensä seuraavissa tilanteissa: kontrasti on liian pieni tekstin ja taustan välillä, kuvalta puuttuu alt-teksti, otsikkotaso on hypätty yli (sivusto voi olla sekava pelkästään ruudunlukijaa käyttävälle) ja kuvassa oleva tyhjä linkki.
Ketä saavutettavuuden lainsäädäntö koskettaa?
EU:n saavutettavuusdirektiivi koskee viranomaisten ja julkishallinnon digitaalisia palveluita, sekä yrityksiä, säätiöitä, yhdistyksiä ja muita digitaalisia palveluita tarjoavia, jotka ovat saaneet rahoitusta palvelun kehittämiseen tai ylläpitoon viranomaiselta. Tämän lisäksi Suomen laki velvoittaa myös osaa yksityisen sektorin toimijoista. Näihin kuuluvat pankit, luottolaitokset, finanssialan toimijat, vakuutusyhtiöt ja vakuutusyhdistykset. Lisäksi myös seuraavat, jos ovat viranomaisen merkittävän vaikutuksen alaisena: vesi- ja energia-alan palvelutarjoajat, liikennepalvelujen tarjoajat ja postipalvelujen tarjoajat.
Esteettömyysdirektiivi, joka astuu voimaan kesäkuussa 2025, asettaa lisäksi vaatimuksia useampaan yksityisen sektorin palveluun ja tuotteeseen. Hyvänä esimerkkinä näistä ovat suurin osa verkkokaupoista. Kuitenkin tämänkin direktiivin ulkopuolelle jää mikroyritykset (alle 10 työntekijää, alle 2 miljoonan euron liikevaihto vuosittain). Lisää esteettömyysdirektiivistä voit lukea esimerkiksi tästä artikkelista: https://journal.laurea.fi/esteettomyysdirektiivi-tulee-oletko-valmis/#6a7e1433
Kirjoittajasta
Reetta Tanskanen
CPACC, Web-suunnittelija
reetta[at]funlus.fi
https://www.linkedin.com/in/reetta-tanskanen-1008a4160/
